Menetelmät

Hei!

Löydät alta tiivistelmän menetelmistä, joita olemme käytettäneet osana AMO-opintoja. Olen koettanut lyhyesti kuvata miten menetelmä toimii ja antaa ideoita missä  tilanteissa sitä voisi käyttää tai missä me sitä käytimme. Soveltamalla käyttötapauksia löytyy varmasi vaikka kuinka paljon enemmän. Toivottavasti alla olevista löytyy kuitenkin hyviä ideoita ja muistinvirkistystä, joista voi innovoida lisää hyviä juttuja omaan opetukseen.   

Pienryhmäporinat

Osallistujat jaetaan ryhmiin, esim. 4-6 opiskelijaa per ryhmä. 

Ryhmässä keskustellaan ja mietitään vastauksia annettuun kysymykseen. Ryhmä kirjaa vastauksen tai sen tuotoksen mikä on sovittu tehtäväksi ja valmistautuu esittämään oman vastauksensa toisille ryhmille. 

Pienryhmäporinat voi toteuttaa esim. Zoomin tai Teamsin Break-out roomseissa tai lähiopetuksessa kokoontumalla pienryhmiin - joko samassa tilassa tai ryhmille on varattu oma tila, missä keskustella rauhassa.

Pienryhmäporinat on aktivoiva menetelmä. Pienryhmässä kaikki osallistujat ovat todennäköisemmin äänessä ja tuomassa omaa panostaan ryhmään verrattuna koko luokan yhteisessä keskustelussa. 

Ideoita pienryhmäporinoiden käyttöön:

Etsitään vastausta tiettyyn teemaan: Esimerkiksi - miten kestävä kehitys toteutuu omassa oppilaitoksessa.

Pohtia keinoja, toimenpiteitä, vastuita, aikatauluja jne.

'Yksi puhuu, kaksi kuuntelee'

'Yksi puhuu, kaksi kuuntelee' mentelmän tarkoituksena on kehittää taitoa keskittyä täysin siihen, mitä toinen sanoo tai jättää sanomatta. Tavoitteena on ymmärtää sanottavan merkityksen puhujan toiveiden ja tarkoituksen näkökulmasta.  

Menetelmässä kaikki saavat vuorollaan olla eri rooleissa 

- Yksi puhuu 

- Yksi kuuntelee ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä 

- Yksi havainnoi 

Aikaa voi varata esim. 5min puhujalle ja 5min kysymyksille ja purkuun. 

Ideoita 'yksi puhuu - kaksi kuuntelee' menetelmän käyttöön:

Aiheen voi antaa etukäteen ja jokainen valmistelee sen ennen harjoitusta (miten opinnot sujuvat tms)

Tehtävässä voi käyttää myös esim. kuvakortteja ja niiden avulla sanoittaa esim. miten opinnot sujuvat 

Tämän menetelmän voi mielestäni tehdä myös yksi puhuu - yksi kuuntelee, jolloin kuuntelija sekä havainnoi ja esittää tarvittessa lisäkysymyksiä.

Flipped learning ja unflipped learning 

Käänteinen oppiminen eli flipped learning viittaa oppilaskeskeiseen oppimiskulttuuriin, jossa vastuu oppimisesta on yksittäisen opiskelijan vastuulla. Opettajan johdolla ei käydäkään opittava asia läpi, vaan vastuu tästä on opiskelijalla itsellään. Käänteinen oppiminen korostaa opiskelija itseohjautuvuutta. 

Käänteisen oppimisen ideana on, että opiskelijat perehtyvät opettavaan asiaan itsenäisesti ENNEN OPETUSTA. Tämän jälkeen he kokoontuvat yhteen keskustelemaan asiasta, jolloin he voivat esittää myös omia pohdintojaan ja kysyä asiasta lisää. Usein perehdytysmateriaalina toimii opettajan esim. verkkoon etukäteen lataama opetusmateriaali. Flipped learningin hyöty piilee siinä, että opetukseen tullessaan opiskelijat ymmärtävät opiskeltavasta teemasta jo jotain. Ennakkoon annettu tehtävä tasaa opiskelijoiden osaamistasoa, jolloin heidän on helpompi osallistua aktiivisemmin opetukseen ja aiheesta keskutelemiseen. Jo opittua tietoa syvennetään opetuksen aikana.

Flipped learning menetelmän huonona puolena voidaan pitää sitä, että se saattaa luoda liian suuren taakan opiskelijoiden harteille. Unflipped learningissä ydinasiat opetetaan ensin ja sen jälkeen opiskelijat tutustuvat annettuun materiaaliin ja oppivat siitä lisää. 

Tässä linkki hyvään flipped learning sisältöön:  http://www.flippedlearning.fi/p/kaanteinen-oppiminen_12.html

Ideoita flipped learningin käyttöön:

Mielestäni menetelmä sopii aika moneenkin asiaan, mitä halutaan opettaa. Opetuksen voi suunnitella hieman eri tavalla silloin, kun opiskelijoiden oletaan tuntevan teemaa jo jossain määrin. Sudenkuoppana voi olla se jos moni opiskelija jättää etukäteismateriaaliin perehtymisen tekemättä, jolloin käänteisen oppimisen pääidea menee hukkaan.

Aktivoiva alustus (luento)

Osallistaminen, yhteisöllinen tuottaminen ... joskus voi olla parasta saada syventyä kuuntelemaan opettajan luentoa tietystä  teemasta. Aina ei tarvi eikä jaksa olla aktiivinen ja hyvä balanssi eri menetelmien välillä onkin ehkä se a ja o. 

Luennon/alustuksen kestoa kannattaa pohtia, liian pitkä luento käy raskaaksi seurata. Hyvällä tauotuksella on merkitystä. Osana luentoa/alustusta voi käyttää kyselyitä tai muita nopeita aktivoivia menetelmiä ja sitä kauttaa herätellä porukkaa ja varmistaa, että kaikki seuraavat aktiviisesti. 

Autiosaari

Autiosaari on hyvä menetelmä  ryhmälle, jossa osallistujat ottavat vastuuta ja oppivat luomalla itse sisällön. Harjoitus sopii luokkatilanteisiin ja 4–20 hengen ryhmiin, mutta se on helppo sopeuttaa ja soveltaa etätilanteisiin ja työkaluihin verkon yli. Mentelmässä tarvitaan kyniä ja paperia tai muut muistiinpanovälineet!

Autiosaaren ensimmäisessä vaiheessa jokainen miettii ja listaa 10 asiaa/tavaraa, jotka haluaisi ottaa mukaan autiolle saarelle. Me käytimme teemana:  ”Perustetaan autiolle saarelle koulu, mitä ottaisit mukaan?”.

Osallistujat jaettiin  neljän hengen ryhmiin. Jos menetelmää käytetään etänä on Break-out roomit hyvä tähän tarkoitukseen.  Jokainen ryhmä saa yhden veneen, joka on niin pieni, että siihen ei mahdu kuin yhteensä 10 tavaraa. Näin ollen jokaisessa ryhmässä kootaan yhteinen lista mukaan otettavista tavaroista. Ensin jokainen listasi itsenäisti kymmene asiaa, mitkä ottaisi mukaan ja sitten oman ryhmän kanssa käytiin kunkin lista läpi ja koottiin uusi kymmenen asian lista otettavaksi mukaan.

Tämän jälkeen muodostetaan kaksi isoa ryhmää. Vene haaksirikkoutuu. On heitettävä tavaroita yli laidan. Mitkä 5 tavaraa jää mukaan otettavaksi autiolle saarelle?

Lopuksi ryhmät esittelevät viiden tavaran listansa toisilleen.

Nelikenttä/sinisen meren taktiikka

Sinisen meren strategia/taktiikka on Harvardin tutkijoiden W. Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kehittämä toimintamalli, joka on suunnattu yrityksille uusien markkina-alueiden ideoimiseen ja 'valtaamiseen'. Me käytimme menetelmää oikeusasiamiehen tekemän ratkaisun analysoimineen ja tähän tarkoitukseen menetelmä sopi hyvin. 

Sinisen meren taktiikassa valittua teemaa tarkastellaan neljän eri kysymyksen kautta. Näin tavoitellaan  totutusta ajatusmallista irtautumista. Tarkasteluun otetaan neljä alla mainittua näkökulmaa:

1. POISTA: Mitä tulisi kokonaan poistaa? 
2. SUPISTA: Mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi vähäisemmäksi? 
3. KOROSTA: Mitä tulisi korostaa enemmän? 
4. LUO: Mitä täysin uutta teema voisi tuoda?

Piirustus

Kiva ja hauska menetelmä rentouttamaan tunnelmaa. Toimi hyvin etänä tehtynä. 

Meillä aiheena oli oma naaman piirtäminen ja näistä saatiinkin hieno kollaasi, kun jaettiin kuvamme whatsupissa. 

Menetelmään tarvitsee tyhjän A4 arkin ja tussin. Harjoitus tehtiin livenä kamerat päällä. 

Tyhjä paperi laitetaan kasvojen eteen ja tussilla piirrettiin ensin pää, sitten silmät, nenä ja suu. Sen jälkeen jokainen piirsi itselleen vielä hiukset. Sitten ihailtiin lopputuloksia. Piirtämistä ohjasi henkilö kertomalla mikä kohta kasvoista seuraavaksi piirretään.

Tämä oli mahtavan hauska harjoitus, mihin kaikki osallistuivat ilman mitään suorituspaineita. 

Tämä menetelmä on hyvä ryhmäyttämiseen ja tunnelman keventämiseen. 

Kuvien käyttö/fiiliskuvat

Fiiliskuvien avulla on helpompi sanoittaa asioita. Menetelmää voi käyttää esimerkiksi kertomaan mitä kuuluu, miten opinnot sujuvat jne.

Tärkeää on, että on useita kuvia mistä valita. Kuvissa tulee olla sekä negatiivisia, että positiivisia tunteita. Lähiopetuksessa voi käyttää postikortteja, kuvia tai julisteita. Etäopetuksessa kuvia voi laittaa esim. numeroituna Powerpointiin, mistä jokainen voi valita sen, mikä itselle resonoi eniten.

Menetelmän voisi toteuttaa myös siten, että jokainen opiskelija ottaa kännykällä kuvan luonnosta, puusta, kasvista, taivaasta, maisemasta - tai ihan mistä vaan, joka kuvastaa heidän tämän ketkistä fiilistään.   

de Bonon ajatushatut

Menetelmää käytetään ajattelun ja keskustelun apuvälineenä. Ajatteluhattujen avulla ongelmaa tai aihetta lähestytään eri näkökulmista noudattamalla eri hattujen mukaisia ajattelumalleja ja rooleja. Roolissa ollessaan osallistuja sanoo mielipiteensä eri asioihin helpommin kuin omana itsenään. 
Ajatteluhattujen avulla osallistujat pystyvät helpommin ideoimaan ja kehittämään uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan. Menetelmä auttaa osallistujia keskittymään yhteen asiaan kerrallaan yhdestä näkökulmasta katsottuna.
Menetelmää käytetään useimmiten ryhmätöissä, mutta sitä voi käyttää myös yksistään. Erilaisia ajattelutapoja kuvataan erivärisillä hatuilla. Hattujen värit ja niiden mukaiset ajattelumallit ovat yleisesti seuraavat:
• Valkoinenn – hatun haltija keskittyy faktoihin ja on objektiivinen
• Punainen – hatun haltija korostaa tunteitaan ja on intuitiivinen
• Musta – hatun haltija pohtii riskejä ja on loogisessa mielessä negatiivinen
• Keltainen – hatun haltija miettii etuja ja on positiivinen sekä optimistinen
• Vihreä – hatun haltija ehdottaa uusia ideoita ja on luova
• Sininen – hatun haltija tarkkailee ja reflektoi keskusteluprosessia ja on usein ryhmän johtaja ja keskustelun kirjaaja.
Hattuja voidaan käyttää rinnakkaisesti, eli kaikki osallistujat käyttävät aina samaa ajattelutapaa yhtä aikaisesti, tai sitten jokaisella osallistujalla on käytössään oma hattu ja sen mukainen ajattelutapa. Hattuja voidaan symboloida esimerkiksi värillisillä paperilla tai esineillä. Tärkeää on vain, että kaikki osallistujat tietävät minkä värinen hattu kenelläkin on käytössä.

Me käytimme tätä menetelmää, kun arvioimme eri oppimiskäsityksiin perustuvaa opetusta. Eri hatut edustivat eri oppimiskäsitystä.

Leirinuotio

Menetelmä sopii reflektointiin, asioiden summaamiseen ja pohdintaan. 

Menetelmän ideana on kerääntyä yhdessä leirinuotion ympärille rauhoittumaan ja reflektoimaan käsiteltyjä, keskusteltuja ja kuultuja teemoja. Keskustellaan vapaamuotoisesti mitä ollaan opittu, mistä ollaan keskusteltu, mikä ollut innostavaa, hyödyllistä, vaikeaa jne. Osallistujat saavat vapaasti kertoa ajatuksistaan tai olla puhumatta mitään näin halutessaan. Osallistuja voi halutessaan kääntyä sisäänpäin ja mietiskellä omassa rauhassa opittua ja kuultua.

Leirinuotio toimii sekä virtuaalisesti, että kasvokkain.  

CBCL - Case-based collaborative learning 

Menetelmä on yhteisöllisen, aktivoiva oppimisen menetelmä ja oppiminen tapahtuu tapausesimerkkien (case) avulla. 

CBCL on yksi käänteisen oppimisen muoto (flipped larning) missä opiskelijalla itsellään on iso vastuu omasta oppimisestaan.  Opettajan rooli on ohjauksellinen. 

Opiskelijat perehtyvät käsitteisiin ja annettuun materiaaliin etukäteen, jolloin opetuksessa pääpaino on jo opitun asian syventämisessä ja soveltamisessa valittuun esimerkkitapaukseen. Case-oppimisessa opiskelijoille annetaan jokin aiheeseen liittyvä tapaus, jota he ratkaisevat ryhmässä. Kyse on tosielämän tilanteen eli tapauksen simuloinnista. 

Tapaus-oppimisen etuja: 

• Se tuo opiskeluun todellisen tuntuisia tilanteita 
• Se sopii mielenkiinnon ja ajattelun herättämiseen ja tuo lisää motivaatiota oppimiseen, kun opiskelijat ymmärtävät opittavan teeman yhteyden käytäntöön.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että käytetyt tapausesimerkit ovat huolellisesti mietittyjä ja valmisteltuja ja niillä on yhteys opiskelijoille relevanttiin tosielämän tilanteeseen. Esimerkin ei kuitenkaan tulisi olla liian vaikea, ettei ryhmä jää liikaa jumiin eikä oppimista pääsen tapahtumaan. 

  

"Tuon, etsin, tarjoan"

Valitaan teema, mitä jokainen ensin itsenäisesti miettiin alla olevien kysymysten kautta.

• Mitän ajatuksia teemasta tuon itse yhteiseen keskusteluun 
• Mitä tukea etsin muilta
• Mitä tarjoan muille. 

Tämän jälkeen kokoonnutaan pienryhmissä ja jokainen kertoo omat ajatuksensa kysymyksiin ja niistä keskustellaan vapaamuotoisesti. 

Meillä menetelmää käytettiin oman opiskelun pohditaan ja se toimi varsin mainiosti vertaistukena, omia ajatuksia sai peilattua opiskelijakollegoiden kanssa ja omia haasteita oli helpompaa sanoittaa. Opiskeluista olisi saanut pienryhmäporinat ilman 'tuon, etsin, tarjoan' kysymyksiä, mutta ne antoivat hyvät raamit keskustelulle. 

Bingo

Bingo toimii hauskana tapana vaihtaa ajatuksia yhteisen aiheen tiimoilta ja samalla ehkä myös tutustua toisiin paremmin. Se toimii siis myös ryhmäyttävänä tehtävänä (lähiopetuksessa). 

Perinteinen bingo voidaan muokata toiminnalliseksi antamalla kysymyksiä tai jokin teema, johon liittyen opiskelija keksivät itsenäisesti vastauksia tai ideoita bingoruudukkoonsa. Vastaukset voidaan sopia lähetettävän opettajalle esimerkiksi sähöpostilla etukäteen, jotta 'oikeita' vastauksia löytyy pelaajilta ja Bingo(ja) löytyy.

Bingon kysymykset taipuu melkein aiheeseen kuin aiheeseen. Bingon voi toteuttaa vaihtoehtoisesti vaikka siten, että jokainen kertoo ruutuun kirjoittamansa vastauksen tai ajatuksen. Jos sama löytyy joltain toiselta, saa osuman. 

Symbolinen kuvaharjoitus (dialogimenetelmä)

Etukäteistehtävänä oli miettiä jokin esine, mikä on itselle tärkeä. Esineen piti olla mukana opetustuokiossa. Sen jälkeen jakauduttiin kahden hengen ryhmiin ja parin kanssa vuorotellen kumpikin kertoi omasta esineestään. Miksi oli valinnut juuri sen tietyn esineen ja miksi se on itselle merkityksellinen. 

Mentelmä on hyvä kuunteluun keskittymiseen. Toinen saa puhua ilman keskeytyksiä ja toinen keskittyy kuuntelemaan mitä toinen kertoo. 

Dialogin säiliö

Dialogin säiliön ideana on havainnoida ryhmässä käynnissä olevaa keskustelua ja pohtia miten hyvin asiassa pysytään ja miten keskustelu soljuu säiliön eri tasojen välillä. Dialogin säiliön lopputuloksena voidaan nähdä, kuinka paljon käyty keskustelu on välttämätöntä ja hyödyllistä keskustelua itse keskusteluaiheen kannalta. Dialogin säiliö myös paljastaa, kuinka paljon keskustelusta on ollut sellaista, millä ei ole varsinaisesti tekemistä itse aiheen kanssa, mutta mihin ehkä keskustelun lomassa ajaudutaan. 

 

Joku ryhmän jäsenistä valitaan tarkkailemaan keskustelua. Henkilö voi esimerkiksi havainnoida keskustelua piirtämällä säiliöön keskustelun kulun. Henkilö voi myös ohjata keskustelua takaisin hyödyllisen ja välttämättömän alueelle jos huomaa, että ryhmä ajautuu liikaa kivan tai vahingollisen alueelle.

MOTOROLA

Motorola menetelmän nimi tulee amerikkalaisesta Motorola -yrityksestä, joka kehitti raportointijärjestelmän neljän kysymyksen pohjalta projektien arvioimiseen. Projektin lopussa Motorola reflektoi projektin onnistumisia sekä kehitettäviä osa-alueita.

Motorola-menetelmä  sopii työkaluna myös yhteisen toiminnan reflektoimiseen tai sitä voi käyttää yhtälailla itsearviointiin - oman oppimisen ja tavoitteiden saavuttaminen. Motorola-menetelmä perustuu neljään kysymykseen joiden avulla oppimisprosessin eri vaiheita voidaan arvioida ja kehittää osaamista eteenpäin. 

Ryhmän työskentelyn reflektointiin Motorola-menetelmän etu mielestäni on, että ryhmä dokumentoi ja yhteinäistää mielipiteensä neljän kysymyksen kautta. 

Mielestäni Motorola-menetelmää voi käyttää soveltuvin osin myös palautteen antamiseen. 

Tulevaisuuspyörä 

Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tiettyyn asiaan, teemaan tai tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Esimerkiksi "millainen on toimintaympäristö vuonna xx, millaista osaamista tarvitaan, miten osaaminen hankitaan"

 Tulevaisuuspyörässä tutkittava asia voidaan purkaa osatekijöihinsä. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan myös analysoida ja arvioida, miten tulevaisuuspyörässä kuvatut tekijät vaikuttavat kuhunkin muuhun osatekijään. 

Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, miellekartta-tyyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne.

Menetelmän toisessa vaiheessa voidaan analysoida ja arvioida, miten erilaiset megatrendit yms. tunnistetut tulevaisuushaasteet vaikuttavat kuhunkin osatekijään. Menetelmä soveltuu esim. ryhmäkeskusteluun tai työpajoihin, missä ongelmaa, asiaa tai ilmiötä voidaan yhdessä analysoida tulevaisuusperspektiivistä.